... tai siis todella hullulta tuntuu kun ei tunnu miltään. Starttiin on enää kolme viikkoa, mutta silti mä en osaa hehkuttaa ja intoilla. Tähän taas on varmasti miljoonia syitä: muutto ja uuden kodin rakentaminen hallitsee ajatuksia isolla kädellä, ja hillittömät pakkaset saa kenet tahansa unohtaan, että jossain voi olla ihanan lämmintä ja että sinne on tosiaan meno ja meininki ihan muutaman viikon päästä....Ja se, että reissukumppanit asuu ihan liian kaukana niin ettei niitä näe ennen H-hetkeä, ei helpota tilannetta ollenkaan. Meidän kuuluis voida hihkua tulevaa reissua yhdessä päivittäin aina koneeseen nousuun saakka ja valita aurinkorasvaa hykerrellen Sokoksen hyllyjen välissä samalla kun ihmiset silmiään pyöritellen vetää villapipojaan paremmin korville. Mutta ei... Ja lisäks mä olen kyllä ostanut itselleni matkaoppaan, mutta en ole ehtinyt (noh... oma valinta sekin kai on) siihen tarttumaan kun oli ihan PAKKO lukea Houkutus-saagan kolmos ja nelos osa uudestaan. Kannattiko? No todellakin, Houkutus on niiiiiiin ihana!
Nyt mä kuitenkin olen saanut kirjat luettua ja mulla on aikaa alkaa hypettään Panamaa. Ostin itelleni sen Ratulan Unelmien leikekirjan (koska näin suuressa Panamakokouksessa Annalla sellaisen ja rakastuin siihen samantien!)ja sinne olen alkanut reissua suunnittelemaan. Sit pitäs tietty tarttua siihen matkaoppaaseen. Onneks Anna on jo opetellut oman matkaoppaansa ulkoa kannesta kanteen ja tietää tarkalleen mitä haluaa tehdä. Mä aion mennä vaan virran mukana. Mä oon varma, että reissusta tulee ihmeellisen ihana no matter what! Viidakkoa, rantoja, sinistä merta, lämpöä ja rentoa karibialaismeininkiä. Siis voitteko uskoa: me lähdetään Panamaan! Ja näiden kuvien kautta ajatukset kulkee Katjan luokse sinne Bocas del Toroon! =)
