torstai 14. heinäkuuta 2016

Kaikki reissut alkaa jostain

Valmistautumiseen sisältyi mm. auton varustelun tarkistus, halutut rahanvaihdot, reittien tsekkailu, majoituspaikkojen valinta ja pakkailu. Tässä vaiheessa tiesin jo milloin meidän pitää olla perillä Bolognassa; sitten vaan tuumittiin mitä sinne mennessä ja takaisin tullessa halutaan nähdä.


Netistä löytyy maakohtaisesti tiedot mm. auton pakollisista varusteista, pakollisista tietarroista (vinjeteistä) ja tietulleista. Hienoa on se, että Baltian maat ja Puola on tietullittomia eli mistään vinjeteistä ei tarvitse huolehtia. Omintakeisia poik-keuksia toki löytyy: esim. Latvian Jurmalaan mennessä on ENNEN sillan ylitystä maksettava sisäänpääsymaksu, joka on 2 euroa/päivä. Tää on todella epäselvästi opastettu ja sakko on noin 40 euroa, joten kannattaa olla tarkkana! Kuin porkkana! Edellisellä reissulla nappasin sakon, tänä vuonna osasin ostaa lippulapun.... melkein oikein. Sakko ei ollut kyllä kaukana tälläkään kerralla...

Lisäksi, vaikka tuntuisikin, että maailma toimii korttirahalla niin on hyvä varata X-määrä paikallista valuuttaa mukaan. Tässä meidän tapauksessa vaihdoin noin satasella neljää valuuttaa: Puolan zloteja, Tsekin korunoita, Unkarin forintteja ja Kroatian kunia.


Tuut, tuut ja laivalla Tallinnaan. Menomatka kulkee seuraa-vasti: Viro (kauttakulku), Latvia (2 yötä Jurmalassa teltalla), Liettua (läpikulku), Puola (yö Varsovassa teltalla), Tsekki (yö Ostravassa hotellissa), Itävalta (läpikulku), Unkari (2 yötä Balatonilla hotellissa) ja Kroatia (2 yötä Rijekassa teltalla). 

Italiasta lähdettäessä ajetaan Itävallan Grazista (yö hotel-lissa) Tsekkeihin Brnohon (2 yötä teltalla) ja sieltä, kuulkaa, posotetaan yhtä soittoa 1400 kilometriä Pärnuun! Siellä sitten ollaan yks yö ennen kuin noustaan laivaan Tallinnasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti