Matkailu avartaa - ja rentouttaa

Kävin viime viikolla Berliinissä. Työkaveri jäi vuorotteluvapaalle samaan aikaan kuin minäkin ja suuntasi Berliiniin opiskelemaan saksankieltä. Oli ihan pakko lähteä kyläilemään, onhan Berliini ihan uskomattoman ihana kaupunki! Oon käynyt Berliinissä muutaman kerran aikaisemminkin ja joka kerta opin uutta. Ja joka kerta ihastun kaupunkiin entistä enemmän. Nyt kun viime viikon reissu on takana, lohduttaudun ajatuksella siitä, että pääsen sinne taas ens kesänä uudestaan. Ihanaa!

Katja oli ehtinyt olla Berliinissä jo pari kuukautta, joten kaupungissa kulkeminen 
oli helppoa Katjan tekemän pohjatyön ansiosta. Tiesin kyllä mihin halusin mennä ja mitä nähdä, mutta Katjalta sain selvät sävelet kulkemisiin. Miksi keksiä pyörää kun se on jo kerran keksitty? Niinpä. Säästin ihan hirvittävästi aikaa kun suhailin edestakaisin Katjan ohjeiden mukaan.

Ensimmäistä kertaa (ainakaan en muista aiempaa vastaavaa) olin reissuun lähtiessä rauhallinen ja rentoutunut; en edes jännittänyt lentoa. Laskut hirvittää mua. Nousuissa ei ole mitään ongelmaa, mutta laskut on jotain aivan kammottavaa! Mitä jos kone ei pysähdykään?! Tai kyllähän se jossain vaiheessa pysähtyy, mutta mitä jos se ei pysähdykään hallitusti vaan vaikkapa törmäämällä terminaalin seinään? Aina oon sitä mieltä, että lentäjä ei ala jarruttamaan ajoissa. Se on ihan hirvittävä tunne. Siitä syystä en myöskään suostu menemään Särkänniemessä Vikingiin, ihan liian paha. Mutta nyt sitä tunnetta ei siis ollut, ei mennessä eikä tullessa. Ihanaa.

Reissu oli ihana. Samanaikaisesti tuntui, että aika kului kuin siivillä

ja toisaalta, että olisin ollut reissussa kauan. Tuli tehtyä ja nähtyä niin paljon kaikkea. Kerrassaan upea ja ihana kaupunki. Huoh, onneks seuraavaan reissuun ei ole enää kuin reilut puoli vuotta aikaa.