Matkan varrella pysähdyttiin muutaman kerran ihastelemaan maisemia ja koskettamaan kaakaonpalkoja.
Huikeita maisemia varten "kivuttiin" lava-auton lavalla istuen Montana Redondan huipulle. Kyyti ylös ja alas oli sykettä nostava, mutta maisemat ylhäällä sai kyllä sielun ja sykkeen lepäämään. Kuten moni muukin paikka koko tällä reissulla, tämäkin oli sellaisessa paikassa ettei tänne oikein itsekseen olis osannut mennä.
Perillä määränpäässä meitä odotti kaunis hotelli, joka sulautui taustaansa täydellisesti. Hotellissa on tällä hetkellä vain 28 huonetta, jotka on jaettu kahteen rakennukseen, mutta näytti siltä kuin sinne olisi juuri valmistunut kolmas rakennus lisähuoneineen.
Hotelli tarjoaa mahdollisuuden raikastavaan kylpyyn (lähes)luonnonaltaissa, joissa virtaa vuorelta tulevan Jivales-joen kirkas vesi. Niihin ehdittiin vielä pulahtaa sopivasti ennen huonehintaan sisältyvää a la carte - päivällistä. Majoitus kahden hengen huoneessa oli 100 euroa/huone.
Illalla istuttiin tähtitaivaan alla kuuntelemassa musiikkia ja juttelemassa. Siinä hetkessä iski ihan hirvittävä haikeus ja kiitollisuus siitä kuinka hienoja juttuja ollaan tällä reissulla nähty ja koettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti