Brisbanessa

Ja taas on selvitty melkoisen pitkästä bussimatkasta: siirtyminen Canberrasta Sydneyn kautta Brisbaneen kesti 22 tuntia. Matka meni kuitenkin yllättävän kivuttomasti meiltä molemmilta, ollaan ehkä jo niin turtuneita ja tottuneita ”teräsperseitä”, että tollanen vuorokauden bussissa istuminen menee ihan heittämällä. Ja olihan meillä onneks bussin vaihto Sydneyssä ja matkan varrella muutamia taukoja, joiden aikana päästiin vähän jalotteleen. Ja Pasific Highwayn reitti oli muutenkin aika mielenkiintoinen ja siinä oli paljon ihmeteltävää. Näin ollen, nyt ollaan sitten Brisbanessa, jonne saavuttiin sunnuntaina 15.11. Hostellin sijainti on aika passeli: 600 m Brisbanen Transit Centeristä, jonne meidän bussi saapui. Samasta lafkasta päästään sitten halutessamme vaikka junalla Gold Coastille, jossa jo käytiinkin päiväretkellä.

Hostellista on pakko mainita sen verran, että täähän on siis aivan uus. Olikohan tää korkattu joskus puol vuotta sitten, joten kaikki on ihanan puhdasta, siistiä ja nykyaikaista. Aika kliiniseltähän tää vaikuttaa, mutta sen verran on päästy kiinni nykypäivään ja helpon siivouksen saloihin, että tänne ei ole huoneisiin laitettu kokolattiamattoa: HURRAA! Lisäks meillä on oikeesti toimiva ilmastointi ja suihkusta löytyy kauan sitten kadonnut ystävämme vedenpaine! Keittiö on viimesen päälle ja tää onkin ensimmäinen hostelli, jossa ollaan oikeesti ite kokkailtukin. Ja pisteenä iin päällä: katolla on iso terassi ja uima-allas, jossa ollaan oltu lillumassa ja mä oon vihdoinkin alkanut pääseen rusketusoperaatiossa haluttuun suuntaan.

Ensitutustuminen kaupunkiin hoitui kätevästi kaupungin lauttojen avulla. Brisbanen halkaisee leveä joki, jota pitkin kulkee sekä City Ferry- että City Cat- lautat. Ensimmäinen on pienempi paatti ja pysähtyy useammalla pysäkillä ja jälkimmäinen on katamaraani-tyyppinen kiitäjä, joka pysähtelee harvemmin, vähän sellainen express-linja. Päivälippu on aivan naurettavan hintainen, joten otettiin sellaiset ja seilailtiin koko rahan edestä. Muutenkin ollaan todettu, että lautoilla päästään kulkeen kätevimmin. Täällä hikinen bussi ei oo meitä varten.

Trippi Gold Coastin Surfers Paradiseen oli pilvinen, mutta lämmin. Hengenpelastajilla oli jonkin sortin treenit menossa, ja Ville kuvaili niiden touhuja aivan paparatsina, samalla kun meikäläinen nukahti tunniksi. Villen mukaan pelastusväki oli kuin lehmät kesälaitumille päästessään...mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan, mutta kyllä Ville tietää! Jollekin 50 km rantaa voi olla hieman liikaa... urheilumielessä. Liikkuminen on täällä toudella edukasta, päivälippu maksoi 20 dollaria (eli 12 euroa) per pää ja sillä maksettiin mennen tullen yhteensä neljän tunnin bussi- ja junamatkat. Oho! Eikä viininkään hinta päätä huimaa: 4 litran tonkka maksaa sellaiset 8 euroa. Oho!

Oltiin muuten myös paistattelemassa aivan uskomattomassa paikassa: nää on rakentaneet tänne keskelle kaupunkia ihan ”aidon” keinotekoisen laguunin! On kuulkaa palmut, hienot valkoiset hiekat ja kaikki. Ei tätä uskois jollei itte näkis! Laguuni on aivan tossa joen toisella puolella , vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä ja siellä on aivan kaikki. Toimiskohan tollainen Tampereella? Siinähän vois talvella vaikka luistella? Laura, vinkkaa isälles, että ottaa puheeks Tampere-laguunin jossain hyvässä välissä! =)

Joka tapauksessa, eilinen ukkonen ja sadekuuro jätti jälkeensä pilvipeitteen myös tälle päivälle ja niinpä matka Kultarannikolle oli pilvinen, mutta lämmin. Asteita oli siis lähemmäs kolmekymmentä ja rannalla olikin pilviseen säähän nähden paljon uimareita, surffaajia ja auringonpalvojia. Ja kaikkien näiden pelastajia. Suomessa tämä ei olis mahdollista, näillä pilvimäärillä ei edes jäätelökioski olisi auki.
Nyt istutaan kattoterassilla herkullisen pasta-aterian jälkeen ja nautiskellaan maailman (ei ehkä ihan maailman) halvimmasta valkkarista samalla kun teinit ympärillä villiintyy.

Huomisen suunnitelmiin kuuluu muun muassa löhöily uima-altaalla, uiminen uima-altaassa, löhöily uima-altaalla, aamiaisen nauttiminen uima-altaan välittömässä läheisyydessä ja löhöily uima-altaalla. Illalla meinataan katsastaa The Tin ja mahdollisesti naapurin BeettleBar, joissa molemmissa näyttää olevan kova meno aamusta iltaan aina kun ohi kuljetaan.

Loppuun tervehdys kaikille ystäväisille! Ollaan ihan sikana ostettu tulkkuja, että kaikille riittäis… ja tiedätte kyllä, että riittää! PS. Mimmu lähetä lisää rahaa (eli viralliset terkut Villeltä kotiin). =)