
Uskomattoman lämmin aamu enteili hienoo retkipäivää ja sellainen se olikin! Puoli yhdeksältä sunnuntaiaamuna auto saapui noutamaan meitä Mamallenan edustalta päiväretkelle Panaman kanavaan. Siis siihen Panaman kanavaan, ihan tosi! Etukäteen jännättiin, että niinköhän meitä tullaan hakeen, mut niin vaan tultiin. Jotenkin olis teemaan sopinut hirvittävän hyvin, että ei oltais päästy tälle etukäteen maksetulle retkelle mukaan. =)

Meidän lisäks retkelle lähti vajaan parinkymmenen hengen porukka tsekkiläisiä ja niiden opas sekä tanskalaisia ja ruotsalaisia. Paatti oli näpsäkkä ja sen nimi oli Jungleland 3. Anna pohti, että mitä niille kahdelle edelliselle on tapahtunut, mutta sitä ei uskallettu kysyä. Sen verran voin sanoa, että ainakin meidän jäljiltä kolmonen on edelleen kunnossa.

Ihailtiin uskomattomia maisemia ja ihmeteltiin kaikkea. Kapteeni Carl oli hauskaheppu ja kertoili koko ajan hauskoja juttuja ja neuvoi kuinka veneessä pitää käyttäytyä. Ja miten pitäis toimia jos jotain tapahtuis: "Just jump of the boat and run as fast as you can. You don´t have to run really fast, just faster than the guy coming behind you." Ja sellaista. Lounastaukoa vietettiin kelluvassa tukikohdassa. Tarjolla oli riisiä ja papuja, kanaa, nautaa, salaattia, mausteista maissitahnaa... tyypillinen panamalainen setti. Ja hyvää oli! Panamalainen mausteiden käyttö on ihan uskomatonta, kaikki vaan on ihan hillittömän hyvää.

Lounaan jälkeen jakauduttiin ryhmiin kokeileen erilaisia harrasteita. Mä suuntasin

Annan kanssa kajakeilla syvemmälle viidakkoon, jossa päämääränä oli pienen vesiputouksen alle muodostunut kirkasvesiallas, jonne päästiin uimaan. Anna myös uskalsi kiivetä kalliolle ja hypätä sieltä vesiputouksen yli alas! Ja maisemat: Welcome to Jurassic Park! Uskomattoman kaunista. Ja ne viidakon äänet: siis että sellasta oikeesti on olemassa. Apinoita, laiskiaisia, kilpikonnia, sormenpään kokoisa minisammakoita! Ja Anna oli rohkelikko kun uskalsi pitää käsissään pientä krokotiilia ja kaulallaan

yllättävän voimakasta käärmettä. En olis voinut! Mutta sen sijaan hyppäsin kolmesta metristä Panaman kanavaan, pienen kiljumisen saattelemana tosin, mutta hyppäsin!
Panaman kanava on ihan oma maailmansa. Pilvenpiirtäjät, taksit, liikenne ja meteli tuntu jäävän jonnekin tosi kauas kun kiidettiin keskellä viidakkoa valtavien risteilyalusten ja pienten kalastuspaattien joukossa. Olipa siellä oma musiikkikin kun ajettiin pienen veneen ohi: kyydissä oli valtavan kokoinen kajari, josta kaikui Rockyn tunnari "Eye of the Tiger". Revettiin kaikki, se oli jotenkin niin epätodellista....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti